Liedon Osuuskauppa
Ilmoitus Turun sanomissa 24.9.1922 (Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1485051?page=10)
Liedon Osuuskauppa ja Chevrolet-kuorma-auto sen edessä vuonna 1934 (Wikipedia)
Woimisteluiltama.
T. k. 11 pnä järjestiwät Kirkonkylän naiswoimistelijat iltaman, Liedon Yliskulman nuorisoseuran talolle. Kaunis ilma oli houkutellut seuran awarat suojat miltei täyteen wäkeä. Laimean yhteislaulun jälkeen astui puhujalawalle neiti Olga Koiwula, lausuen woimisteluun kehoittawilla sanoilla tulijat terwetulleiksi. Kauniin runon luki rouwa N. Heikkilä. Esitelmän Kalewalasta piti neiti Emmi Laaksonen. Wielä lausui runon neiti Olga Koiwula. Marssi sitten näyttämölle 10 reipasta "Barmatarta" johtajansa neiti Koiwulan kera. Kauniin ristimarssin jälkeen asettuiwat woimistelijat paikoilleen. Jo ensimmäisiä liikkeitä suoritettaessa näki, että oli kysynyt paljon aikaa ja waiwaa ennenkuin woi odottaa niin kaunista ja reipasta yhteiswoimistelua, mitä "Barmattaret" esittiwät, etenkin kun ottaa huomioon sen, että useat woimistelijat pitkien matkojen takaa ja raskaan päiwätyön jälkeen kokoontuwat harjoituksiin. Mutta sehän juuri osoittaakin, että on innostusta woimisteluun. Toiwoisimme että sama innostus edelleenkin pysyisi wireillä ja että se tarttuisi myöskin miehiin. Liikkeet oliwat helppoja ja siitä johtuikin, että ne yleensä suoritettiin werrattain hywin. Onkin mielestämme hywä, että alkawat woimisteluseurat ottawat ohjelmistoonsa helppoja liikkeitä, sillä nehän woidaan waatimattomillakin woimilla hywin suorittaa. Usein kuitenkin, woimistelua katsellessa, näkee, että liikkeet owat olleet yliwoimaisia, joten suorituskin on sen mukaista. Wakawampi ohjelma päättyi näytelmään "Kahwikulta", mikä sai totisemmankin yhtymään makeaan nauruun. Iltamayleisön käytös ei ollut kehuttawaa. Ensinnäkin ei ohjelman suoritusta woitu alottaa ennenkuin runsaasti tunnin jälkeen ilmoitetun ajan. Mistä johtui kuhnaileminen? Miksi ei tulla sisälle, kun kerran iltamassa ollaan, waan jutellaan syrjähuoneissa ja häiritään ohjelman suoritusta. Oli aiwan mahdotonta kuunnella esim. esitelmää senwuoksi, että puhuttiin ja hälistiin sen aikana. Jos ei haluta kunnellakaan itse, niin tottakai täytyy sen werran itseään hillitä, että esiintyjäkin saisi puheenwuoroa. Osoittaa kerrassaan heikkoa tahtoa omistajaltaan se että et woi olla puhumatta tahi istua paikoillaan silloin, kun jotain esitetään. Mitäwarten sitten ollenkaan wakawampaa ohjelmaa otetaan, kun ei sitä kuitenkan kuunnella! Jätettäköön se kokonaan pois. Silloinhan säästyisi puhuja niistä turhista waiwoista, mitä hänelle esityksestään koituu. Eikö woisi myöskin sopia siitä ettei juopuneita päästettäisi tämmöisiin tilaisuuksiin. Heilutelkoot he puukkojaan muualla eikä yleisissä iltamissa. Lopuksi toiwoisimme, ainakin joskus, näkewämme järjestyksen walwojankin iltaman rauhasta huolehtiwan.
(Turkulainen, 18.03.1917, nro 64, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot, http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1321065?page=1)
